maanantai 26. syyskuuta 2011

Huoletonta hääräilyä

Kahden päivän alakulon jälkeen koittaa varsinainen puuhapäivä, kun meillä on talkoot. Ja kuin ihmeen kautta mieleni kevenee ja huolet unohtuvat. Jokin näissä ihmisissä ja heidän ystävällisessä auttamishalussaan lämmittää sydämeni pohjia myöten. Ja seuraavina päivinä hymyilen näille muistoille.

Kuinka milloin mikäkin työkalu on kateissa ja lapset saavat virnistellen juosta hakemassa niitä. Kuinka sadekuuron sattuessa ahtaudumme koko porukka parin neliön verannalle sateensuojaan kahvittelemaan. Kuinka satapäisen hanhiparven lentäessä yli jokainen keskeyttää työn ja jää katselemaan lähtijöitä. Kuinka kaikki rupattelevat niin hilpeästi, etten saa ääntäni kuulumaan antaakseni työohjeita. Kuinka tohkeissaan ja auttamishaluisena koira pyörii kaikkien rapsuteltavana. Ja kuinka iloisilta kaikki näyttävät.

Tämä kantaa minua pitkään. Nämä ihmiset.

Ei kommentteja: