lauantai 24. huhtikuuta 2010

Huhtikuun lumi

Herään outoon valoon. On vielä hämärää, mutta keväisessä aamunkajossa on vieras vivahde. Avaan oven, ja tassuttelemme pennun kanssa portaille. Edessä aukeaa uusi maailma.

On aivan valkoista, yöllä on satanut lunta. Maisema on kääriytynyt pehmeään, tuoksuttomaan vaatteeseen. Pentu nostaa kuonoaan, musta kirsu tapailee ilmaa ihmeissään ja uniset silmät tuijottavat harmaaseen hämärään. Kylmä koskettaa kumisaappaissa paljaita sääriäni. Astelemme portaat alas hiutaleiden keskelle ja pihavalot luovat keltaiset valojuovansa lumeen. Maisema on kuin joulupostikortista.

Äkkiä herään ymmärtämään kaikkialta ympäriltä kaikuvan viserryksen, livertelyn, viheltelyn ja sirkutuksen. Talvimaisema onkin täynnä rastaita, peippoja, punarintoja ja tiaisia, jotka aloittelevat aamukonserttiaan. Pentukin kuuntelee, ja katseemme kiertävät metsänreunaa. Kuusen oksilla lumi ja linnut, kymmenet linnut. Laulu kuin puro.

Jätämme jälkeemme pienten tassujen ja kumisaappaiden jäljet koskemattomaan lumeen, kun vaellamme kohti metsänreunaa ja siellä sadoin siivin kutsuvaa kesää.

Ei kommentteja: