lauantai 30. tammikuuta 2010

Unihiekkaa

Olen nähnyt tällä viikolla paljon unia, toisissa juoksin onnellisena alabasterin värisellä hiekkarannalla, kunnes huomasin hiekanjyvien olevankin suolaa, jonka tieltä vesiraja vetäytyi, toisissa olin taas tutuissa painajaisissa, joissa yritän paeta ampujaa. Olen silti nauttinut unien näkemisestä, koska alkukuusta mielessäni oli aika hiljaista öisin, ja olen kaivannut värikkäitä, ihmeellisiä ja hämmentäviä kuvia.

Unikuvien puutteelle löytyikin yllättävä selitys: kylmyys. Pakkanen kuulemma heikentää unen laatua ja vähentää REM-unen määrää. Sen tiesin, että kylmä nostaa verenpainetta, sykettä ja energiankulutusta sekä tekee hengittämisestä työläämpää.

Sitä en tiennyt, että talvi tulee uniinkin. Katkoo yötä, väsyttää. Kasvava kuu kaartaa yön yli, kumottaa verhojen takana maiseman vaaleaksi. Herätessä käsivarsi on puutunut ja tuntuu irralliselta minusta, pehmeältä ja inhan veltolta. On varhaista, nousen kun ei nukuta, mutta kohta taas alkaa väsyttää.

Tarvitsen teetä, kuppikaupalla teetä. Lohdunlämmin rohtoni kaikkea kylmää ja nurjaa vastaan.

Ei kommentteja: