maanantai 24. elokuuta 2009

Väsynyt viikon aloitus

I don't want anything more
Than to see your face when you open the door
You'll make me beans on toast and a nice cup of tea
And we'll get a Chinese and watch TV

Tomorrow we'll take the dog for a walk
And in the afternoon then maybe we'll talk
I'll be exhausted so I'll probably sleep
And we'll get a Chinese and watch TV

I know it doesn't seem so fair
But I'll send you a postcard when I get there

- Lily Allen, Chinese

* * *

Viime viikolla olin ahkera ja reipas, tein töitä, katsoin kisoja, varasin itselleni lääkäriajan keväästä asti kärsimäni selkäjumin takia ja jopa laboratorioajan a:n takia otettavia verikokeita varten. Kävin pitkästä aikaa juoksemassa, hääräsin puutarhassa, kävin salilla. Työtä on melkein enemmän kuin ehdin tehdä, joten viikonloppu sujui aika tarkkaan tietokoneen ääressä sekin. Onneksi ystäviltä tuli lauantaina kutsu iltapalalle, ja kotoisa, lämmin ja nauravainen tunnelma irrotti ajatukset arjesta.

Eilen sitten jouduin myöntämään, että pari päivää kestänyt palelu on oikeasti flunssanpoikasta, annoin puolison kietoa minut vällyihin ja unohdin puutarhatyöt ja lenkkisuunnitelmat, olin täysin tyytyväinen vain sisällä töiden ääressä istumiseen.

Päivän fyysinen lepo teki hyvää, mutta tänään mieli on maassa. Innostavat MM-kisat ovat loppuneet, työt jatkuvat horisonttiin ilman lepotaukoa, ulkona paistaisi aurinko, mutta ulkoiluun ei ole sen kummemmin aikaa kuin energiaakaan, ja silti tällä viikolla pitää jaksaa äidin syntymäpäiviä, lääkärikäyntejä, terapiaa (pitkästä aikaa, kontrollikäynti sekin) ja yleistä verenvähyyttä.

Nyt pitäisi tsempata ja olla ahkera, kun vointikin on parempi, mutta sen sijaan tuijotan tyhjyyteen ja kuuntelen lähtemisestä kertovia kaihoisia lauluja. Ankea maanantai.

Ei kommentteja: