maanantai 3. elokuuta 2009

Toiveikasta tuhlausta

Olen vetelehtinyt ja lueskellut niin antaumuksella ensimmäiset lomapäivät, että blogittaminenkin on jäänyt. Totesin, että hyvä lomallesiirtymisriitti on hillonkeitto ja leipominen sekä niistä väistämättä seuraava herkuttelu :-)

Olen ylpeänä julistanut kaikille kysyjille, että ei, en tiedä, mitä tehdään lomalla, en tiedä lähdetäänkö reissuun vai ei, niin ja ihan sama millaiset säät on, ne eivät lomaani pilaa. Tämä viimeinen siis kaikille niille, jotka voivottelevat, että pysyisivätpä säät nyt vielä lomalla kauniina (=helteisinä, plaah). Tänä vuonna en ole tehnyt yhden yhtä lomasuunnitelmaa, en edes toivelistaa.

En ole vielä aivan varma, oliko se erhe. Siis ei suunnitelmien puute sinänsä, mutta ehkä toivomusten puute. Olen niin vapaa tekemään mitä mieleen juolahtaa, että menen välillä ihan eksyksiin. Enimmäkseen se on kuitenkin ollut hyvä juttu - välillä vain hiipii jostakin pieni hermostus, teenkö nyt varmasti sitä mitä haluan. En ole aivan selvillä, mitä oikein haluan lomaltani.

Odotin lomaa varsinkin heinäkuun viimeiset viikot aika intensiivisesti, mutta olin myös sellaisessa työputkessa, että loma pääsi jotenkin yllättämään. Mieltä huojensi abstrakti ajatus loman lähestymisestä, mutta se ei konkretisoitunut mitenkään (tässä olisi toivelista voinut auttaa), ja loman ensimmäisen päivän olinkin sitten aivan pöllämystynyt.

Onneksi nerokas puolisoni ehdotti tänään: mitä jos koettaisimme tuhlata mahdollisimman paljon aikaa? Että tämä loma olisikin sellainen, että tuhlataan aivan hitosti aikaa! Hiiteen maksimointi! Ei tarvitse nauttia lomasta, ei tarvitse hyödyntää kaunista säätä, käytetään vaan puoli päivää pelkkään pähkäilyyn, jos niikseen on. Eipä ole muutakaan tähdellisempää tekemistä.

Vapauttavaa, että kallisarvoisten lomapäivien tarkan laskemisen sijaan voisinkin antaa loman hurahtaa vaikka kuinka nopeasti, ihan omalla painollaan. Mitä vähemmän ajattelen ja yritän pitää hetkistä kiinni, sitä todennäköisemmin ehkä rentoudun?

Ei kommentteja: