tiistai 16. kesäkuuta 2009

Aukeavia ajatuksia

Hyviä asioita elämässä: sateesta nauttivat pikkuiset siemenet kasvimaan mullassa. Harmaana päivänä uuden palapelin kirkkaat värit, kitkerä tuoksu ja sininen pahvipöly, joka saa aivastamaan. Reissusta palannut adhd-puoliso aina niin häkellyttävän kauniina, kodikkaan kipakkana ja jälleen matkakuumeisena. Käsiä lempeästi lämmittävä teekuppi ja hyvä kirja: "life; London; this moment of June."

Käytin viime viikon vapaa-ajan puutarhassa laiminlyödyn kasvimaan elvyttämiseen, kääntämiseen, kitkemiseen ja kylvämiseen. Olen myöhässä, mutta näillä leveysasteilla ei vaikkapa papuja paljon aiemmin kannata kylvääkään, halloja voi olla vielä kesäkuun 10. päivän jälkeenkin. Jos tulee hyvä kesä, saan kyllä satoa. Huomaan, etten enää suhtaudu puutarhanhoitoonkaan niin tiukkaotsaisesti kuin ennen, en tee tehtävälistoja sielläkään ja ehkä siksi saan jotenkin paljon enemmän aikaan vähemmällä henkisellä kuormituksella.

Mielelle varsinkin viikonloppu lapionvarressa teki hyvää. Nyppiessäni heinänjuuria pois puhdistin samalla päätäni ja lopputulos on haravalla tasoitettu kauniinmusta multapinta, johon on kätketty paljon ajatuksia kasvamaan.

Odotan eniten sitä, kun pintaan ilmestyvät papujen hellyttävät, ihmeellisen suuret versot, jotka alkavat kääriä hitaasti lehtiään auki kuin vihreää valkopyykkiä aurinkoon. Ajattelin kirjoittaa yhtä helposti, avata ajatukseni ymmärrettävään muotoon.

Sadekuurojen välillä hetki auringossa: päihdyttävän imelä syreenien tuoksu.

Ei kommentteja: