torstai 19. maaliskuuta 2009

Suuria ajatuksia

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää! Tämä on koko vuoden liputuspäivistä se, joka saa minut parhaalle tuulelle. Tuntuu, että oikeus on toteutunut, kun tämä suurhenkilö on vihdoin saanut oman päivänsä.

Minna Canth oli monessa suhteessa suurnainen, sitkeä selviytyjä ja todellinen rajojen rikkoja. Hänen on täytynyt olla älykäs, kiinnostunut kaikesta ja kykenevä kyseenalaistamaan totutut ajattelutavat. Pidän häntä monin tavoin ihanteena. Hän oli eittämättä myös todella omapäinen ja ehdoton, varmasti hyvin inhimillinen ja viallinenkin ihminen. Hän oli kuitenkin vilkas, huumorintajuinen ja sosiaalinen persoona sekä hyvä ihmistuntija, jolla oli myös voimakas oikeudentaju.

Canth halusi jo nuorena opiskelemaan ja luomaan uraa avioliiton (jossa nainen oli lain mukaan miehensä holhokki) sijasta. Sen ajan Suomessa (1800-luvun puolivälissä) naisia yritettiin kouluissakin varjella liialta tiedolta, koska sen uskottiin tekevän heistä hermoheikkoja, ja ainoat naisille sallitut ammatit olivat kätilö ja opettaja, jos joku oli niin poikkeuksellinen, ettei kenellekään miehelle kelvannut. Canth lähti siis opiskelemaan ensimmäisten naisopiskelijoiden joukossa opettajaksi, mutta suuntautui myöhemmin kirjalliselle alalle.

Hänestä tuli Suomen ensimmäinen sanomalehtinainen, ja lisäksi hän oli tuottelias kirjailija, näytelmäkirjailija ja kääntäjä. Hän pyrki lukemaan mahdollisimman laajasti myös ulkomaista kirjallisuutta ja perehtyi tieteen ja kulttuurin uusimpiin aatteisiin. Hän piti kirjallista salonkia, jossa keskusteltiin muun muassa mullistavasta uudesta aatesuunnasta, darvinismista, ja muista tulenaroista kysymyksistä. Sinne kerääntyivät kaikki senaikaiset merkittävät suomalaiset kulttuurivaikuttajat, ja osa ulkomaisistakin.

Ajattelussaan Canth olikin radikaali edelläkävijä, joka kykeni muodostamaan itse omat mielipiteensä vallalla olevia aatteita vastaan. Hän oli myös naisasianainen, joka politiikan lisäksi suhtautui solidaarisesti toisiin naisiin niin käytännön elämässä kuin tuotannossaan. Hän kannatti naisasialiikettä, eikä hyväksynyt sitä, että naisia pidettiin sopivina vain äitiyteen. Hän riitaantui naisten koulutusta vastustaneen Kuopion piispan kanssa aiheesta niin, ettei enää tervehtinyt tätä. Ihailen tuollaista rohkeutta olla eri mieltä. :-)

Työläistaustaisena hän perehtyi myös yhteiskunnan varjopuoliin ja epäkohtiin ja uskalsi ottaa kantaa. Hän harjoitti laajasti hyväntekeväisyyttä ja oli mukana ajamassa tytöille oikeutta kunnon koulutukseen (pelkkien käsitöiden ja käytöstapojen oppimisen sijaan) ja perustamassa kouluja.

Hän harjoitti myös päivittäin ulkoilua ja voimistelua, mikä tuona korsettien ja hajusuolojen aikakautena oli erittäin edistyksellistä. Naisiahan pidettiin aivan liian hauraina ja heikkoina mihinkään fyysisiin tai henkisiin ponnisteluihin - jollaisiksi lasten saantia ja kasvatusta ei kuitenkaan luettu!

Kirjallisten ansioiden lisäksi Canth synnytti ja kasvatti aikuiseksi seitsemän lasta, osittain yksinhuoltajana. Hän piti myös isänsä jälkeen sekatavarakauppaa, koska saattoi leskenä anoa itselleen oikeutta "harjoittaa liiketoimintaa omissa nimissään". Liikenaisena hän ansioitui, ja kielitaitoisena pystyi käymään liikekirjeenvaihtoa ulkomaillekin. Kauppa sivuliikkeineen kasvoi suureksi, ja Canthista tuli kauppiaspiireissäkin hyvin vaikutusvaltainen henkilö. Lisäksi hän huolehti, että hänen lapsensa - myös tytöt - saattoivat päästä ammattiin. He saivat opiskella, jopa lääketiedettä, ja toimia mm. liikkeenharjoittajina ja kääntäjinä. Nuorin tytöistä pääsi myös ylioppilaaksi, kun se vihdoin 1899 oli tytöille mahdollista ilman keisarilta anottua "vapautusta sukupuolesta". Yliopiston ovet eivät silti vielä vapaasti auenneet naisille.

Monet asiat ovat nykyisin itsestäänselvyyksiä, ja onkin vaikea tajuta, miten erilaisessa Suomessa Minna Canth eli. Hän näki puhelimen ja rautatien tulon, ensimmäisten sähköisten katulamppujen syttyvän ja ensimmäisten elokuvien pyörivän valkokankaalla. Muutokset tapahtuivat hitaasti niin konkreettisessa kuin älyllisessäkin maailmassa, ja vanhanaikaiset, lähinnä uskomuksiin ja kirjaimelliseen raamatuntulkintaan perustuvat asenteet vallitsivat. Yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ei ollut tietoakaan missään suhteessa. Köyhien ja rikkaiden erot olivat ylitsepääsemättömät. Naisilla ei ollut äänioikeutta eikä oikeutta omaan omaisuuteen, ruumiiseensa tai lapsiinsa.

Noista ajoista on tultu pitkälle, ja se on Canthin ja hänen kaltaistensa ansiota. Paljon tehtävää olisi silti, ja se olisi meidän vastuullamme. Kuinka uskaltaisi olla rohkeasti feministi, kannattaa kaikkien ihmisten tasavertaisuutta, vaikka olisi Kuopion piispa vastassa?! Kykenemmekö olemaan poikkeuksellisia ja sanomaan ajatuksemme ääneen Canthin tapaan?

Canthia pidettiin liian kumouksellisena, anarkistisenakin, ja hän totesi itsekin: "Ellette sitä ennen ole tienneet, niin kerron Teille nyt, että olen täydellinen innokas socialisti." On kuitenkin oltava radikaali, jos haluaa aikaan suuria muutoksia.

Menen tänään 6-vuotiaan tytön syntymäpäiville. Hän haluaa isona kirurgiksi. Minna Canth olisi ylpeä.

2 kommenttia:

diutu kirjoitti...

Canth on kyllä oiva valinta ensimmäiseksi suomalaiseksi naiseksi, jolla on oma liputuspäivä. On helppo olla yhtä mieltä tämän kirjoituksesi kanssa.

[Epärelevantti sivuhuomautus: olen sattuneesta syystä tullut viettäneeksi jonkin verran aikaa kahden Minna Canthin patsaan juurella - Tampereella ja Jyväskylässä - ja pidän molemmista. Ne kuvaavat turvallisen konservatiivisesti nuorta ja hoikkaa Minnaa (toisin kuin Kuopion patsas, hämärän muistikuvani mukaan), mutta mekonhelman alta näkyy molemmissa teoksissa tukeva, järeä, melkeinpä maskuliininen kengänkärki. Se on jäänyt mieleen jokseenkin merkittävänä yksityiskohtana.]

Möme kirjoitti...

Kiitos kommentista! Patsaiden kengät olivat kiinnostava juttu, piti heti perehtyä Suomen veistostaiteeseen, ja toden totta, molempien Minnojen jalassa ovat järkevät kengät. :-)

Toivottavasti vielä löydetään loputkin merkittävät suomalaisnaiset, jotka ansaitsisivat oman päivänsä kaikkien näiden suurmiesten ohella.

Pikaista paranemista viiksekkäille ystävillesi!