maanantai 29. joulukuuta 2008

Hetki auringossa

Olen pitänyt kirjaa tästä hämärästä. Aurinkoa ei ollut näkynyt moneen viikkoon, ei pilkahdustakaan harmaan pilvipeiton takaa. Päivät valkenivat toinen toisensa jälkeen yhtä pilvisinä ja harmaina, lumi vain heijasti taivaan värittömät sävyt. Välillä lumesta raskas taivas laskeutui maan ylle pimeytenä jo heti keskipäivän jälkeen.

Vihdoin tuuli kääntyi pohjoiseen ja tuli jäämereltä valaisemaan maan pakkasella. Kuin aikojen takaa, lähes unohtuneina, kirkkaita kylmiä säteitä pilvien raosta. Säkenöivää valoa pieninä annoksina. Aamuisin hetkittäin metsän takana oranssi tulipallo. Iltapäivällä taivas tummumisen sijaan vaalenee vaalenemistaan kalpean valkoiseksi, kunnes sininen yö saapuu yllättäen, lasinkirkkaana.
Kaikki odottaa.