tiistai 15. heinäkuuta 2008

Vielä aisteista

Minua kiehtoi tuo makuaistin periytyminen niin paljon, että lähetin isälleni linkin uutiseen ja sähköpostiviestin.

"Pidätkö greipistä?"

Johon isä:
"Syön joskus greippiä (tai verigreippiä), ei se kyllä mikään minun mielihedelmä ole, kun on kovin hapan. Sokerin kanssa menettelee, mutta kun sokeria ei voi [aikuisiän diabeteksen takia] syödä. [Äiti] sensijaan syö aika usein verigreippiä.
terv: Isi
Ps. Tyrnihillo on ihan kamalaa, viitaten uutiseen."

Olen monessa asiassa tullut isääni, huvituksekseni siis tässäkin. Olen siitä mielissäni, sillä ihailen monia isäni piirteitä. Hän on iloinen, aina kiinnostunut ympäristöstään (liialliseen uteliaisuuteen saakka), lukee ja omaa valtavat määrät tietoa, on aktiivinen ja toimelias (ylivilkkauteen asti), osaa nauraa itselleen ja ymmärtää tilanteiden hassunkurisuuden. Hän on taitava käsistään, osaa rakentaa, keittää hilloa, siivota, hoitaa puutarhaa, piirtää - ja jos hän ei osaa jotakin, hän uskoo aina voivansa oppia.

Mitä pidemmälle jatkan tätä luetteloa, sitä selkeämmin tajuan, että kaikki nämä piirteet puuttuvat äidiltäni. Se on aina kiusannut minua. (Nykyään ymmärrän sentään paremmin, miksi äidiltäni puuttuu leikkimielisyyttä, kiinnostusta ympäristöön ja rohkeutta uuden oppimiseen.) Äidin luonteenlaatu on yhtä aikaa passiivinen ja määräilevä, mitä minun on vaikea sulattaa.

Toki isälläkin on huonot piirteensä. Niitä on jopa enemmän kuin hyviä, tai ainakin alkoholismi helposti hukuttaa alleen kaikki hyvät piirteet. Minulla on - tietysti - myös ne huonot piirteet. Hän on luonteeltaan heikko ja päättämätön, epärealistinen ja perfektionisti. Hän on liiankin puhelias ja suorapuheinen, eikä tilannetaju aina ole kohdallaan. Ennakkoluuloinenkin hän on, ja ajattelee olevansa aina itse oikeassa. Pahimmillaan hän osaa olla kateellinen, ilkeä ja äärimmäisen jääräpäinen ihminen, joka ei osaa nähdä asioita toisen ihmisen näkökulmasta.

Oi voi. Tuliko tästä sittenkin kirjoitus minusta? No, ehkä ei sentään. Minä olen nuori, terveempi, päättäväinen, itsevarma ja elänyt aivan erilaisen elämän. Minulla on monessa suhteessa hyvin erilaiset lähtökohdat. Ja ennen kaikkea minulla on aivan erilainen puoliso. :-)
Ja isässäni myös varoittava esimerkki, minkälainen minusta voi vanhana tulla, jos en jo nyt ala kitkeä huonoja tapojani.

Ei kommentteja: