keskiviikko 20. helmikuuta 2008

Vinksallaan

Alkuviikolla meni pää vinoon ja sitä myöten vähän kaikki muukin. Aamulla herättyäni käänsin päätä niin että niksahti, ja nyt olen kulkenut jäykkänä puikkona. Pää ei käänny eikä taivu.

Sitä myöten on mennyt vähän kaikki muukin pieleen. Olen käyttäytynyt ajattelemattomasti ja itsekkäästi, ollut huolimaton ja oikutteleva. Pahinta oli, kun nousin työtuolista ja ajoin tuolilla pienen lemmikkini varpaille. Koska pää ei käänny kunnolla, en ollut vaivautunut tarkistamaan, että tuolin takana on tilaa peruuttaa. Kyllä harmitti ja kadutti, vaikkei pahasti tainnut sattuakaan.

En oikein saa kiinni, mikä nyt on vikana. Onko kyse siitä, että kun vanhasta luopuu, on vähän aikaa jonkinlaisessa välitilassa, ennen kuin elämään tulee uusia asioita? Viekö se salakavalasti voimia ja huomiota niin, ettei kiinnostusta ja keskittymistä riitä muuhun? Vai onko kyse jostakin muusta, ihan arkisesta satunnaisesta huonosta päivästä?

Mömmelössä vallitsee hämmennys.
Diagnoosi: Hömmelys mömmelys.

Ei kommentteja: