tiistai 19. helmikuuta 2008

Talvipäiviä

Olen luopumassa eräästä luottamustehtävästä vuosien toiminnan jälkeen. Siirrän vastuun muille ja keskityn vain itseeni. On jo aikakin - toden sanoakseni yhteisön toiminta on kärsinyt siitä, että minulla ei ole ollut voimia puskea eteenpäin ja keksiä uusia ideoita entiseen malliin.

Tämä muutos tuntuu ihanalta, koska se on oma valinta. Olen saanut kokenut olevani pätevä ja taitava, olen keksinyt ja toteuttanut hyviä ideoita, vähän kultaa ja kunniaakin on tullut. Nyt en enää tarvitse sitä, on aika siirtyä muualle ja antaa tilaa muiden ihmisten uusille, erilaisille suunnitelmille, joita minä en olisi tullut ajatelleeksikaan.

Pidän elokuvista, sarjoista ja kirjoista, jotka herättävät ajatuksia. Eräässä mielisarjassani todettiin eilen: on valittava, haluaako elää onnellisen elämän vai merkityksellisen elämän. Molempia ei voi saada. Jos haluaa elää onnellisena, on elettävä tässä hetkessä. Jos taas haluaa elää merkityksellisesti, on jatkuvasti peilattava mennyttä ja tulevaa. Olen tästä samaa mieltä.

Minä olen aina pyrkinyt elämään merkityksellisesti. Luulin, että tulisin siten onnelliseksi. Hetkittäin tulinkin, mutta loppujen lopuksi elämäni oli merkityksellisempää muille kuin itselleni, ja päädyin vain peilaamaan merkitystäni muiden silmistä. Viime kesänä, kun kaikki tuntui menettävän merkityksensä, havahduin vaihtamaan suuntaa ja pyrkimään kohti jotakin muuta.

Nyt minulle on merkittävintä onnellisuus. Tällä hetkellä se on vapautta velvoitteista ja vaatimuksista, maineesta ja kunniasta. Se on sitä, että voi rauhassa mömmeltää lumilauta jalkoihin kiinnitettynä pulkkamäessä ja yrittää oppia pysymään pystyssä. Jälkeenpäin pääsee aina oman kullan kainaloon juomaan kupin kaakaota ja esittelemään hienoja mustelmiaan.

Ei kommentteja: